Mietin tässä äärettömän kliseistä sanontaa "Koti on siellä missä sydänkin" ja luulen se pitää paikkansa, tai näin ainakin haluan uskoa. Vielä sydän on täysin täällä, vaikka henkistä muuttotyötä olen jo alkanut tehdä. Vähän hurjaa, silti hauskaa - pienellä haikeudella. Täällä on ollut todella hyvä asua.
Selasin kotimme vanhoja kuvia ja mietin kuinka keskimmäinen lapsi selkärepussa revin vanhoja linoleumeja lattiasta (remppamies otti hatkat...), maalasin tummansinisiä rappusia ja stressasin miten ehditään kaikki tehdä ajoissa. Siitä on 9 vuotta ja olen onneksi oppinut pari asiaa siitä. Muunmuassa sen, että halvin kustannusarvio ei ole paras, palkkaa vain tekijöitä joita joku voi suositella ja varaa hyvin aikaa remonttiin. Nyt löytyy jo kaikki luottomiehet LVI-insinööristä puusepään, ei tarvitse arvuutella tulevatko miehet paikalle ja jälki on aina priimaa.
Kotimme kylppäri on niitä mitä jään varmasti vähän kaipaamaan. Sen suunnittelun kanssa tuli väännettyä kättä aikoinaan ja kannatti. Perus (bulkki) putkirempan läpikäynyt kylppäri, joka löytyy uudesta remppapommistamme, ei varsinaisesti miellytä. Keksin toki siihen jotakin.
Ens viikolla ryhdyn purku hommiin uuden asunnon kanssa. Siitä se sitten lähtee. Sisustusasioita en ole pahemmin ehtinyt miettiä, mutta väljää tulee olemaan ja varmaan kauan. Sen verran on lisäneliöitä ja kaikki yhdessä tasossa.
Ja kiitos vielä kaikille ihanista kommenteista, edellisessä postauksessa :D
I have so much good memories from here. This 50´s row house has been our home for 9 years but last week, we bought a new flat so I already started my mental moving. And next week I´ll start to renovate our new home... Things go really fast now, thought it will take about two months to renovate the new place. Next week, I can show you more.